31. toukokuuta 2017

Oloneuvoksen kuvailut osa 3

Moikka! Pyysin isÀntÀÀ viemÀÀn mua kuvailemaan johonkin (helatorstaina) ja sittenhÀn mentiin. Rannalle...taas.


KÀvipÀ tuuri...mÀ olin, ettÀ "mitÀ mitÀ tuola on?!!!". IsÀntÀ sanoi, ettÀ kaksi joutsenta nÀkyy olevan! Auto salamannopeasti parkkiin ja tÀhyilemÀÀn.


Olihan siellÀ muitakin...uikkuja...


Uiskentelivat sulassa sovussa joutsenten kanssa.


KaksipÀinen joutsen =D.


TÀmÀ(kin) on mun mielestÀ aikas hauska.


Ja sorsia...



Olihan siellÀ muutakin nÀhtÀvÀÀ...lampaita!



SöppÀnÀ.


Eikö katsokin luttanasti? Joo...se pissasi heti perÀÀn...


Ja heppoja...uskaltaisikohan tuommoisen selkÀÀn vielÀ mennÀ?


KUMMITUSHEVONEN!


TÀnne tullaan kyllÀ uudemmankin kerran, sitten kun paikka on oikeasti auki. KyseessÀ siis Reipin tila Pirkkalassa ja pitÀisi olla hieman enemmÀnkin nÀhtÀvÀÀ kuin edellÀmainitut. On vaan niukasti auki la-su 12-16.

Oikein mukavaa keskiviikkoa kaikille!







29. toukokuuta 2017

Uusi menopeli

Hellurei! Nyt ei malta olla hiljaa! MÀ ostin uuden pyörÀn! Kerroinkin, ettÀ vanha sanoi sopimuksen irti. Tai no, olisihan siitÀ selvinnyt kumien vaihdolla, mutta muutenkin oli ollut ajatuksissa jossain vaiheessa pÀivittÀÀ pyörÀ tÀlle vuosituhannelle.

LÀhdin viime perjantaina pyörÀilemÀÀn ja kuvailemaan. PÀÀsin n. 5 kilsan pÀÀhÀn kotoa ja...mitÀ ihmettÀ! Kumit oli ihan tyhjÀt! KyllÀ ne kotipihassa oli tÀynnÀ. Ei auttanut muu kuin lÀhteÀ taluttamaan pyörÀÀ kotiinpÀin. Ei ollut pitkÀ matka, mutta tuntui ikuisuudelta, kun oli ajatellut, ettÀ "ÀkkiÀkös mÀ tÀstÀ pyörÀllÀ".

Tovin siinÀ kuljeskelin ja kuvailin samalla. Yhden pellon kohdalla tuli joku ukko pyörineen vastaan ja alkoi yhtÀkkiÀ jutella kevÀtkylvöistÀ (heh). Kerroin epÀonnisesta pyörÀreissustani ja ukolla oli onneksi pumppu mukana. Pumppasi sitten ilmaa mun pyörÀÀni ja mÀ pÀÀsin jatkamaan matkaa. Kiitoksia vaan. Hetken pÀÀstÀ ihmettelin, ettÀ mitÀ tÀmÀ pyörÀ on taas niin kummallinen ajaa. No, kumihan oli tyhjÀ! Liekö reikÀ vai muuten vaan haperoa.

Eilen katselin Citymarketin nettisivuja pyörien kohdalta ennen kauppaan lÀhtöÀ ja siinÀ se oli! Ja vielÀpÀ tarjouksessa! Ihan mun nÀköiseni pyörÀ! EipÀ muuta kuin hakemaan! Mahtuipa vielÀ meidÀn Nissanin perÀÀn, kun kaatoi takapenkit. KÀtevÀÀ!

TÀssÀ se on:




Eikös olekin söppÀnÀ? MÀ aloin haaveilla joposta joitakin vuosia sitten, kun työkaveri hankki sellaisen. No, tÀmÀhÀn ei ole jopo, mutta samantyylinen. Ja on muuten hyvÀ ajaa, kÀvin tÀnÀÀn testaamassa. Ostin myös asiaankuuluvasti pyörÀilykypÀrÀn. Viimeksi mulla on ollut sellainen kolmannella luokalla, kun saatiin koulun puolesta. Ei sekÀÀn monesti mun pÀÀssÀni ollut, kauhea munankuori! LisÀksi pyörÀÀn ostettiin lukko ja valo.

IsÀnnÀllÀ ei ole ollut polkupyörÀÀ vuosikausiin ja se sai eilen myös hepulin. Tilattiin netistÀ sitten sillekin pyörÀ! Sellainen fatbike "lÀskipyörÀ", missÀ on ne kauhiankokoset renkaat. PÀÀstÀÀn yhdessÀ pyörÀilemÀÀn ja kuvailemaan =). Toimitusajasta luki 1-3 arkipÀivÀÀ ja jotkut olikin saaneet pyörÀn jo seuraavana pÀivÀnÀ. MÀ kyllÀ syön olemattoman hattuni, jos se jo tÀnÀÀn tulee. IsÀntÀ vannotti moneen kertaan, ettÀ olenhan mÀ varmasti kotona sitten kun se tuodaan. Heh, sitÀkin ilmeisesti puri pyörÀilykÀrpÀnen =).

MitĂ€s vanhalle pyörĂ€lle sitten? Ensin mĂ€ ajattelin laittaa sen elĂ€kkeelle, mutta sitten isĂ€nnĂ€n sisko lupaili ostaa sen. HyvĂ€kuntoinen kumminkin noinkin vanhaksi pyörĂ€ksi. Tunnearvoa kuitenkin on enemmĂ€n kuin rahallista arvoa. Onhan se mun ensimmĂ€inen ostettu oma pyörĂ€...yleensĂ€ kun sain siskon vanhoja pyöriĂ€.

TÀmmössii. Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!






28. toukokuuta 2017

Oloneuvoksen kuvailut osa 2

Heippa! Viime tiistaina hyppÀsin pyörÀn selkÀÀn ja lÀhdin etsimÀÀn kuvattavaa. Matkani suuntautui "kylÀmme" keskustan liepeille ja mihinkÀs muualle kuin jÀrven rannalle. Oli TOOOSi mahtava ilmakin!


MÀ en ole tajunnutkaan aiemmin, ettÀ jÀrven ympÀrillÀ on tÀllaista hienoa puistoaluetta. Kerran olen kÀvellyt (vuosia sitten) tuon jÀrven reunustaa, mutta talvella.


Pakkohan meikÀlÀisen kauan palvellut polkupyörÀkin oli ikuistaa. 26 vuotta yhteiseloa, tosin perjantaina sanoi sopimuksen irti. Myöhemmin siitÀ lisÀÀ.


TÀmÀ on kyllÀ niin kaunis ja kesÀinen kuva vai mitÀ mieltÀ te olette?


Ihmettelin, ettÀ mitÀs nÀÀ ny o...Google tiesi kertoa, ettÀ tÀmÀ isompi veistos on nimeltÀÀn Bird Jar ja tuo pieni Little Red house. Kaikenlaisia veistoksia on sijoiteltu ympÀriinsÀ.


Veistoksen takana meinasinkin melkein sitten astua sorsan pÀÀlle! SiinÀpÀ tuo paistatteli pÀivÀÀ.



Jopa poseerasi, heh.


Kunnes lÀhti uimaan ja katosi.


Jes, silkkiuikku!


Kotimatkalla nappasin linssiin perhosen.


Ja pullea kissakin oli liikekannalla.


Kukkia, tietysti.



Mukavaa sunnuntaita kaikille!






26. toukokuuta 2017

Oloneuvoksen kuvailut osa 1

Heippa! Oloneuvoksen rooli on vÀlillÀ vÀhÀn hankalaa, mutta tiiÀttekö mikÀ on parasta? PÀÀsee valokuvailemaan mihin aikaan pÀivÀstÀ tahansa! MÀ olenkin nyt ahkerasti ulkoiluttanut kameraa joka pÀivÀ. Olisiko kuvasaldo nÀiltÀ viideltÀ pÀivÀltÀ joku 400-500 kuvaa!

Maanantaina aamulla kuulostelin koiralenkillÀ ollessamme, ettÀ pellon suunnalla huutelee joutsen. IsÀnnÀn lÀhdettyÀ töihin, mÀ kirmasin vÀlittömÀsti pellon laitaan. No, ei ollut joutsenia vaan kaksi kurkea. KyllÀ mÀ nyt jokusen kuvan sain, mutta olivat niin kaukana. KÀvelin jonkun matkaa peltoakin pitkin. Olisipa hienoa asua pellon reunalla (tai mieluummin tietysti jÀrven rannalla), kun voisi ihan kotiovelta ihailla kaikenlaisia lintuja ym. Nuo puhelinlangat muuten hÀiritsee vÀhÀn tuossa kuvassa.


Tuosta pellon reunaa kÀvelin. Kurjet olivat siis tuolla mÀen nyppylÀllÀ..


ErÀÀn ladon kulmalla oli kiva puska narsisseja. Pakkohan siitÀkin oli ottaa kuva.


Tiistaina suuntasin venesatamaan ja uimarannalle. Olin kertakaikkisen alipukeutunut. SiellÀ oli ihan jÀÀtÀvÀn kylmÀ! MitÀs siellÀ sitten...no veneitÀ tietysti.





Tornihotelli nÀkyy komiasti.


Lokkeja löytyi ja silkkiuikkuja. Uikut vaan uiskenteli kaukana.



EipÀ ollut ruuhkaa uimarannalla...vielÀ.



Taustalla Tampere ja yksinÀinen kalastaja.


Kotimatkalla piti yrittÀÀ kuvata lintuja. Naakka suostui jotenkuten yhteistyöhön.


Samoin rÀkÀttirastas.


  Talitintti ei sitten niinkÀÀn.


Kukat eivÀt sentÀÀn karkaa tai venkoile =).


Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

















19. toukokuuta 2017

Those were the best days of my life

Heippa kaikille! Siis tÀmÀ vuosi ei todellakaan ole mennyt putkeen. MitÀhÀn vielÀ? Taas tuntuu ihan kuin kakkosnelosella oltaisiin pÀtkÀisty pÀÀhÀn ja lujaa! Se on ohi nyt. Mun työpaikkani meni konkurssiin. Vaikka tÀtÀ olikin lukenut rivien vÀlistÀ ties kuinka pitkÀÀn, niin siltikin se tuli niinkuin salama kirkkaalta taivaalta. Keskiviikkona asiasta ilmoitettiin ja eilen oli viimeinen työpÀivÀ. SiellÀ oli lakimies kertomassa konkurssimenettelystÀ, irtisanomisista ym. Kaksi viikkoa olemme vielÀ työvelvollisia, mutta kun tuolla ei ole mitÀÀn tekemistÀ, niin tÀssÀ nyt sitten lomaillaan. Vaan eipÀ tÀmÀ oikealta lomalta tunnu.


Onhan tÀssÀ haikea ja outo olo. Tuli sentÀÀn 12 vuotta oltua töissÀ ja porukkakin oli ihan mahtavaa. Toki suutuspÀissÀÀn vÀlillÀ manasi vaihtavansa työpaikkaa, mutta onneksi tuli nyt katsottua tÀmÀ loppuun saakka. Eilen työpÀivÀn pÀÀtteeksi hyvÀsteltiin toisemme ja lÀhdettiin samalla oven avauksella. Toki joidenkin kanssa tulee oltua yhteyksissÀ jÀlkeenpÀinkin. Puhhuh, kyllÀ sitÀ kaikkea noihin vuosiin mahtuikin. VÀlillÀ tapeltiin, naurettiin, huudettiin, itkettiin (ei nyt sentÀÀn)...ja taas naurettiin. Vitsit oli herkÀssÀ ja jos oli vÀhÀnkÀÀn oli toiselle kuittaamisen aihetta, niin sehÀn kuitattiin! HuumorimielessÀ tietty! Porukka kyllÀ ymmÀrsi sarkasmia.


Vaikka tutustunkin suht helposti uusiin ihmisiin, niin vuonna 2005, kun tuonne menin töihin, olin kummiskin hieman varauksellinen, ehkÀ arkakin ja mietin sanomisiani. VÀhitellen huomasin, ettÀ mitÀs tÀssÀ...antaa mennÀ vaan, mitÀ sylki suuhun tuo. Eka työpaikka muuten, missÀ sai olla oikein kunnolla oma itsensÀ. Kukaan ei kummeksunut, vaikka olisi saanut keskenkaiken itkupotkuraivarin tai valtaisan hepulin! Ja vaikka vÀlillÀ tuntuikin, ettÀ pomo kyttÀÀ jokaista liikettÀ, niin totuus on kumminkin se, ettÀ todella vapaasti saimme olla ja tehdÀ töitÀ. Ei kaikissa paikoissa nÀin ole.


Onhan tĂ€ssĂ€ tietty hyviĂ€kin puolia. Pakkohan tĂ€ssĂ€ on positiivisestikin ajatella, eikĂ€ jÀÀdĂ€ surkuttelemaan. MĂ€ voin nyt esimerkiksi heittÀÀ kaikki työmatkarÀÀsyt roskikseen ja voi muutenkin ajatella tuota ulkoista habitusta, heh. Löytynee uusi kiva työpaikka...kaikki on mahdollista. Ihan tĂ€ysin en pÀÀse vanhasta työpaikasta eroon, koska se nĂ€kyy meidĂ€n ikkunasta =D. Mun työmatkanihan oli jokusen 300-400 metriĂ€. Ihan suoraan, jos olisi oikaissut, niin 100 metriĂ€. Se oli kiva, ettĂ€ työmatkoihin ei mennyt juuri mitÀÀn aikaa, mutta kolikon kÀÀntöpuolihan oli tuossa, ettĂ€ tuli  niin laiskaksi =D.


Kaikesta huolimatta mukavaa perjantaita ja viikonloppua kaikille!