perjantai 17. maaliskuuta 2017

ARKIKUVA 11/52 ENSIKERTALAINEN

Heippa! Laitetaanpas arkikuvaa pitkästä aikaa...tuppaa nekin unohtumaan. Siis mulla on niin huono muisti nykyään, että oikein hävettää! Tai sitten on niin monta rautaa tulessa samaan aikaan, että keskittyminen herpaantuu.

Arvatkaas mitä mä tein eilen tyyliin ensimmäistä kertaa elämässäni? Ette arvaa kummiskaan...en itsekään olisi arvannut. LEIVOIN KAKUN! Siis MINÄ! En tiedä mikä muhun oikein meni, kun muutenkin piti tämmöisten syömistä vähentää. Ja siis ylipäätään se, että MINÄ touhuan jotain keittiössä...nyt on maailman kirjat sekaisin. Joku tarkkasilmäinen voisi kysyä, että mitäs minä sitten teen töissä leipomossa. Tähän on niinkin simppeli vastaus, että meillä ei tehdä siellä kakkuja yms. ja muutenkin kaikki on koneellistettua. Kyllä mä olen varmaan joskus yläasteen köksän tunnilla leiponut (en vaan muista mitä) ja ammattikoulussa olen satavarmasti leiponut ainakin pullia, mutta noin niinku muuten en...

Etsin mahdollisimman simppeliä kakkuohjetta näin ensikertalaiselle ja ensimmäisenä tuli mieleen Oreo-kakku. Netissä oli tietty miljoona ohjetta siihenkin, mutta tämmöisen löysin makeaa.fi-sivustolta. 15 minuutin cookies `n cream kakku. Heh, mulla kyllä varmaan meni joku puoli tuntia ja keittiökin oli sen näköinen.

Irtopohjavuokaa meillä ei tähän hätään löytynyt, mutta olipa jossakin ohjeessa Oreo-kakku tehty pyöreään peltirasiaankin. Otin siis lasisen pyöreän uunivuuan ja vuorasin sen leivinpaperilla. Sinne mättäsin pohjan, täytteen ja koristelut päälle. No joo, niistä kermavaahto ruusukkeista tuli vähän epämääräisiä ja keksit halkeili liitoksistaan. Koko "komeus" meni yöksi jääkaappiin ja tänään tuli otettua ensipuraisu.

Ulkonäkö ei tosiaan hivele silmää (muutenkaan osaa ruokakuvia ottaa...), mutta maku oli kyllä taivaallinen. On vaan sellainen kakku, että ei paljon pysty kerralla syömään...on sen verran makeata.


Mukavaa perjantaita kaikille!

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Sunnuntaita, arvontavoitto ja kirppislöydöt!

Heippa! Onpas varsin mahtava ilma ulkona...kertakaikkiaan.
Käytiin tänään nyt sitten pitkästä aikaa plikkojen kanssa "mummulassa".
Kyllä ne vähän ihmeissään olivat, kun "pappaa" ei enää ollutkaan.
Eiköhän se siitä.

Käytiin kaupassa ja mä kävin samalla reissulla kirppiksellä (myöhemmin siitä lisää...).
Kotona odottikin sitten vähän siivoamista, tiskausta ja pyykinpesua.
Roosasta lähtee IHAN ÄLYTTÖMÄSTI karvaa!
Harjattiinkin sitä tuolla ulkosalla.

Niin...minä kun olen tämmöinen hötöpää nykyään(kin). 
Voitin siis Majan molla-blogin arvonnasta yllätyspaketin! 
Monta hienoa korttia! 
Kortit ovat olleet pitkän tovin tuossa keittiön pöydällä, että kuvaisin ne.
Tuo *Äidille*-kortti lähtee ehdottomasti äiskälle!


Nyt niihin kirppislöytöihin.
Kävin pikaisesti kauppareissumme varrella olevalla kirppiksellä.
Ei voinut kauaa olla, kun pakasteet ym. odottivat autossa.

Tämmöiset löysin tälläkertaa:

ESPRIT-mukit 2.50e/kpl


Pinkki Mariskooli (tuskin aito) 2.50e
Huom. muissa pöydissä vastaavat maksoi 12.50e!


Marimekko kassi 2.50e


Näitähän ei koskaan voi olla liikaa.
Meillä on kaikenlaisia mukeja kaappi väärällään.
Kai mä sit voin sanoa keräileväni niitä.
Mariskooli on mun ensimmäinen, mutta
kaikenlaista muuta lasitavaraa löytyy senkin edestä.
Laukkuja ja kasseja on myöskin yksi kaapillinen.

Oikein mukavaa ja aurinkoista sunnuntaita kaikille!

.





perjantai 3. maaliskuuta 2017

Arkikuva 9/52 Aamulehti


Heippa! Jäi tuossa pari viikkoa väliin arkikuva haasteesta.
Ihan ymmärrettävistä syistä, varmaan.
Kummitäti tilasi meille Aamulehden kuudeksi viikoksi.
Itsellä ei tulisi edes mieleen, on sen verran kallis lehti.
Mutta tokihan vastaanotetaan, jos ilmaiseksi saa =).
 Uutisethan lukee nykypäivänä nopsasti netistä.
Olen pari kertaa tällä viikolla ottanut lehden mukaan töihin ja
lukenut ennen vuoron alkamista.



maanantai 27. helmikuuta 2017

Hei, mäkin olen täällä

Heippa! Pahoittelut, että tässä blogirintamalla on ollut hiljaiseloa, mutta nytpäs tiedän millaista on kulkea pari viikkoa ihan sumussa. Ja ettei läheisen ihmisen kuolemassa olisi ollut tarpeeksi, niin viime viikko oli TOSI raskas töissä. Tehtiin kahta vuoroa (mä olin aamussa) ja meillä oli vuokratyöfirmasta apulaisia. Mullakin oli joka päivä eri apulainen! Arvatkaa rupesinko olemaan jo loppu viikosta ihan sekaisin ja kun samat asiat saat selittää joka päivä, puhhuh. Taisin unohtaakin puolet...

Eikä siinä vielä kaikki...Mindi neiti on ollut NIIN kiukkuinen, että oksat pois! Kyllä se tajuaa, että "pappa" on mennyt pois ja varmaan siitäkin kiukkuaa, kun ei ole päässyt "mummulaan". Ei siinä muuten mitään, oltaisiin mentykin, mutta kun Roosalla on juoksuaika (pikkuhiljaa varmaan loppumassa) ja se tiputtelee verta. On meillä ne sellaiset koiran housut olemassa, mutta arvatkaas kauanko pysyis päällä? Jaa niin, Roosa neiti tosiaan täytti vuoden viime lauantaina. Tarvis varata rokotusaikaa eläinlääkäristä ja jos ne ehkä siellä saisi leikattua Mindiltä kynsiä. Meiltä ei oikein onnistu ja varsinkin kun Mindi on ollut "mukavalla" tuulella.

Ja eikä tässäkään vielä kaikki...tulipa sitten jännitettyä sitäkin, että jäädytäänkö me, jos tulee kovemmat pakkaset. Maalämpö nimittäin rupesi temppuilemaan, eikä oikein suostunut antamaan lämpöä pattereihin. Onneksi asentaja tuli käymään ja joku osahan siellä oli rikki (pehmytkäynnistin-mikälie...). Tässä nyt odotellaan sitten uutta osaa. Se asentaja sai kummiskin väliaikaisesti säädettyä sen masiinan sillain, että patterit on lämpiminä.

Että tämmössii täälä...jessus sentään...palataan asiaan.

Tässä vielä hellantelttuset...


lauantai 18. helmikuuta 2017

Niin kaunis on hiljaisuus

Heipä hei! Tällä viikolla menikin kaikki mönkään, eikä pelkästään töissä. Ja ettei työasiat olisivat olleet riittävästi, niin isännän isä joutui keskiviikkona sairaalaan ja menehtyi perjantai aamuna pitkällisen sairauden uuvuttamana (diabetes). Keskiviikosta perjantaihin olikin melkoista puhelimen pirinää, hermoilua ja jännitystä. Torstai-iltana tuli sairaalasta ilmoitus, että kannattaa varautua pahimpaan ja niinhän siinä kävi, että perjantaina tuli se viimeinen puhelu. Tässä on porukka ollut nyt enempi ja vähempi sekaisin. Ilmeisesti Mindikin vaistoaa, että "pappa" on pois, se on ollut kiukkuinen kuin ampiainen. Ja kuinka se suuttuukaan, kun mennään seuraavan kerran "mummulaan" ja "pappa" ei istukaan omalla paikallaan.



perjantai 10. helmikuuta 2017

Deja vu...myyntimies!

Morjens! Meillä ei ollutkaan käynyt pitkään aikaan myyntimiehiä oven takana. Viime keväänähän niitä ravasi tässä alvariinsa kiristäen minun hermoni ihan äärimmäisyyksiin. Johtunee varmaan pitkin pihaa olevista isoista tassujen jäljistä, ettei tänne pahemmin eksy kukaan =). Nyt kumminkin pääsi eräs myyntimies livahtamaan ja esittelemään ikkunoita.

Tämä oli nyt sitten tasan tarkkaan viimeinen myyntimies, joka tulee esittelemään meille yhtään mitään, ELLEI itse olla pyydetty. Taas sama tarina: Sanoimme HETI alkuun, että emme ole ottamassa mitään. Mies halusi väen väkisin tulla tekemään tarjouksen. Noh, ukkeli suoritti mittaamiset, räpläsi tietokonetta ja tulosti lappuset. Tähän asti olikin mennyt ihan ok, mutta kun sain lapun eteeni rupesi kylmää hikeä pukkaamaan. Kyllähän se hinta lähempänä 10000 euroa oli. Sanoin välittömästi, että ei käy. Tässä kohtaa alkoi se ylikaiken inhoamani tuputtaminen. Tiedän kyllä, että myyntimiehen (tai -naisen) ammatissa tarvii olla päällekäyväkin, että jotain saisi myytyä, mutta mulle ei ainakaan myydä tuolla lailla mitään.

Myyntimies alkoi selvästi tuskastua ja hermostua...rupesi sitten vetelemään "ässiä hihastaan". Puhetyyli muutenkin muuttui vähätteleväksi, kun ei sattunut sitä kymppitonnia olemaan jemmassa verkkareitten taskussa juuri tätä tilaisuutta varten...

Myyntimies käytti kampanja-kortin...hinnasta vähän pois ja kyllä nyt siis TÄLLÄ hintaa kannattaa ostaa! (joo-o...siltikin kallista...)
Myyntimies käytti osamaksu mahdollisuus-kortin..."vain" X euroa kuukaudessa! (osamaksut on vihoviimeisiä...sitten jos on ihan pakko, niin...)
Myyntimies käytti ensimmäinen puoli vuotta maksutta-kortin...(onhan ne maksut siltikin edessä...)
Myyntimies käytti ikkunanpesu ei ole koskaan ollut näin helppoa-kortin...(olen mä nyt tähänkin asti saanut ikkunat pestyä, vaikka vanhat ovatkin...)
Myyntimies käytti naapurit-kortin..."No, ottaahan teijän naapurikin meiltä ikkunat"...(mitä se meille kuuluu?)
Myyntimies käytti kotitalousvähennys-kortin...puhui siitäkin siihen sävyyn ihan niinkuin ei olisi koskaan kuultukaan moisesta! (eipä...)

En olettanutkaan, että ikkunat ovat halpoja saatika ilmaisia, mutta kyllä se vaan niin on, että tämän(kin) hintaisia hankintoja pitää miettiä eikä siltä istumalta päättää...Samoin, jos nyt oikeasti haluaa esim. ikkunat vaihtaa, niin sitten kilpailuttaa firmoja. Joskus on jossain asiassa tullut otettua se ensimmäinen vaihtoehto ja pieleen on mennyt. En sano sitäkään etteikö ikkunoiden vaihto olisi kannattavaa, mutta kun ei joka paikkaan pysty repeämään (ja vastahan esim. uusimme lämmitysjärjestelmän...ei sekään halpa ollut).

Tämmöistä tällä kertaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille!




keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Arkikuva 6/52 Sottapytyt!

Ei me mitään oo tehty!

Puhhuh...allekirjoittaneesta tuntuu joltain ihan muulta. Ei melkein kerkeä muutakuin siivoamaan ja luuttuamaan! Ja kun saat siivottua niin viiden minuutin päästä on samannäköistä kuin ennen siivousta. Onneksi ei käy vieraita, johan sitä saisi paheksuvia katseita kodin siisteystasosta. Kuten kuvasta näkyykin, niin roskaa löytyy (tämä on vielä pientä). Plikat kun mutustelee luvallisia ja luvattomia kepukoita. Tämän lisäksi löytyy pölyä, karvoja ja "tassuttelun jälkiä"! Kevät aurinko on kiva, mutta paljastaa samalla kaiken kaameuden, jos vähänkään verhoja erehtyy avamaan.

Kaikesta huolimatta mukavaa keskiviikkoa kaikille!